Talvinen luonto kutsuu pysähtymään ja huomaamaan kiitollisuuden aiheet. Lempeä harjoitus ja luontoyhteys tukevat sisäistä rauhaa.
Talvinen luonto kutsuu pysähtymään ja kiittämään. Aika ja paikka tuntuvat pysähtyneeltä, luonto houkuttelee hidastamaan, hiljentämään ja kutsuu vetäytymään sisäänpäin. Lumi peittää maan, valo vähenee ja ulkoinen melu vaimenee ympärillä. Talven pimein aika on luonnollinen hetki pysähtyä, katsoa kulunutta vuotta ja tunnustella, mistä kaikesta voi olla kiitollinen.
Kiitollisuus ei ole suoritus tai lista asioista, jotka pitäisi huomata. Se on ennemmin kehollinen kokemus: tunne yhteydestä itseen ja ympäristöön, kuulumisesta johonkin ja siitä, että saa olla osa jotakin suurempaa. Talviluonto tarjoaa tähän kokemukseen lempeän ja turvallisen tilan.
Sisältö lyhyesti
- Mitä kiitollisuus ja yhteys tarkoittavat kehollisesti
- Miksi vuoden pimein aika on otollinen hetki pysähtymiselle
- Hiljaisuuden ja pimeyden merkitys
- Lempeä kiitollisuusharjoitus talviluonnossa
- Näin viet kiitollisuuden osaksi arkea
Mitä kiitollisuus ja yhteys oikeastaan ovat?
Kiitollisuus ei synny pakottamalla mieltä positiivisuuteen. Usein se nousee esiin vasta, kun keho saa rauhoittua ja hermosto laskeutua turvalliseen rentoon tilaan. Yhteys puolestaan on tunnetta siitä, ettei ole irrallaan itsestään, luonnosta eikä elämästä.
Kehollisesti kiitollisuus ja yhteys voivat tuntua esimerkiksi:
- lempeänä ilon läikähdyksenä rinnan alueella
- hengityksen syvenemisenä ja rauhan laskeutumisena kehoon ja mieleen
- olona, jossa mikään ei vaadi korjaamista vaan kaikki on jo kohdallaan
Ne ovat hienovaraisia, mutta sitäkin merkityksellisempiä kokemuksia.
Miksi loppuvuosi on hyvä hetki keskittyä kiitollisuuteen ja yhteyden tunteeseen?
Vuoden pimein aika on luonnollinen osa vuoden kiertokulun rytmiä. Valon vähentyessä huomio kääntyy väistämättä sisäänpäin. Talvipäivänseisaus muistuttaa, että vaikka nyt on pimeää, valo alkaa jälleen lisääntyä.
Vuoden pimein aika tarjoaa hyvän hetken harjoittaa kiitollisuutta, koska:
- ulkoinen ärsyketulva vähenee
- keho kaipaa lepoa ja hiljaisuutta
- luonnon rytmi kannustaa saamaan asioita päätökseen ja juhlistamaan valmiiksi tullutta
Kun annat itsellesi luvan hidastaa, myös yhteyden tunne vahvistuu.
Hiljaisuus ja pimeys kannattelevat
Talvinen hiljaisuus ei ole täynnä tyhjyyttä vaan se on tilaa, jossa on mahdollisuus kuulla ja aistia selkeämmin. Pimeys puolestaan ei ole valon poissaoloa, vaan lepoa valon kirkkaalta ja tehokkaalta valaisulta asioihin, tilanteisiin ja asioihin.
Kun liikut talvisessa metsässä tai pysähdyt lumiseen maisemaan:
- aistit terävöityvät
- hengitys rauhoittuu rauhoittaen koko hermoston
- keho tunnistaa turvallisen rytmin
Juuri näissä hetkissä kiitollisuus voi nousta esiin ilman sanoja.
Lempeä kiitollisuusharjoitus talviluonnossa
Tämä harjoitus sopii tehtäväksi metsässä, pihalla tai missä tahansa talvisessa ympäristössä, jossa voit olla hetken rauhassa.
Kiitollisuusharjoitus luonnon kanssa
- Seiso tai istu rauhallisesti. Anna katseen levätä ympäristössä.
- Hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos.
- Anna mieleesi nousta yksi asia tältä vuodelta, josta tunnet iloa ja kiitollisuutta. Se voi olla pieni tai suuri, arkinen tai juhlava.
- Anna asian nousta mieleesi tunteena, ilman mielen analysointia tai arviointia. Riittää, että tunnemuisto pilkahtaa hetkeksi tietoisuuteesi ja herättää kehossasi miellyttävän tuntemuksen.
- Voit laittaa kädet lempeästi kehoa vasten, esimerkiksi vasemman kämmenen rintakehän päälle kuulostelemaan sydämen rytmiä ja oikean käden vatsan päälle huomaaman vatsan hienovarainen kohoileva liike hengityksen rytmissä.
- Ole tunteen kanssa hetki ja kiitä itseäsi tästä vuodesta.
Harjoitus ei vaadi sanoja. Kehollinen tunne riittää.
Kiitollisuus vahvistaa yhteyttä
Kun keho kokee kiitollisuutta, yhteyden tunne syvenee luonnollisesti. Yhteys ei tarkoita jatkuvaa onnellisuutta, vaan kokemusta siitä, että olet tärkeä osa elämää myös keskeneräisenä, omassa arjessasi.
Usein kiitollisuuden myötä:
- hengitys tasaantuu
- keho rentoutuu
- mieli rauhoittuu
Talvinen luonto ei vaadi sinua olemaan mitään muuta kuin olet.
Näin viet kiitollisuuden osaksi arkea
Kiitollisuus ei tarvitse pitkiä rituaaleja. Se syntyy pienistä hetkistä.
Voit:
- pysähtyä hetkeksi ulkona ennen sisälle menoa
- katsoa lumisadetta tai tähtitaivasta ilman kiirettä
- kiittää kehoasi siitä, että se on kantanut sinua tämän vuoden
Vuoden pimein aika muistuttaa, että joskus on tärkeintä vain olla eikä tehdä mitään. Se riittää.
Hiljentyminen ja läsnäoleva talvinen oleminen luonnon hoivassa
Talvinen luonto tarjoaa sinulle paikan, jossa ei tarvitse selittää eikä suorittaa. Kiitollisuus ja yhteys talviluonnossa syntyvät, kun annat itsellesi luvan pysähtyä ja kuunnella.
Kun vuosi kääntyy kohti päätöstään, luonto kuiskaa: riität tällaisena. Kaikki on juuri nyt hyvin. Se, mitä on ollut, saa olla. Se, mikä on tulossa, saa tulla omalla rytmillään.
Toivotan sinulle lempeitä, rauhallisia ja kannattelevia hetkiä talviluonnossa!
